Avainsanat

, , , ,

Viime aikoina monet otsikot ovat liittyneet rahaan. Tiedotusvälineet ovat auliisti kertoneet johtajien palkoista, bonuksista ja palkitsemistavoista. Jos vertaa omia tulojaan näihin kymmen- ja jopa satakertaisiin tuloihin, tulee paha mieli.

Mielensäpahoittamisen sijaan voikin miettiä, millä mielemme hyväyttäisimme.

On tutkittu, että auttamalla toisia saa itselleenkin hyvän mielen. Vapaaehtoistyötä tekevät saattavat olla jopa fyysisesti terveempiä. Antaessaan siis saa. Uusimmassa Voi hyvin –lehdessä oli todella kaunis artikkeli ”hyvyystutkija” Anne Birgitta Pessistä. Artikkelia lukiessani tuli mieleen monta kysymystä.

Mitä minä voisin tehdä?
Voisimmeko yhdessä saada ihmisten sisällä olevan hyvän heräteltyä?
Voisimmeko nousta rahan, ahneuden ja itsekkyyden valtaa vastaan hyvällä?
Voisimmeko nousta barrikadeille siten, että antaisimme omastamme hyväntekeväisyyteen?
Voisimmeko lahjoittaa liikoja tavaroitamme köyhille?
Voisimmeko lahjoittaa rahaamme?
Voisimmeko jättää jonkin ylellisyyshyödykkeen ostamatta ja lahjoittaa rahat köyhille?
Voisimmeko antaa aikaamme?
Voisimmeko me yrittäjät sponsoroida hyväntekeväisyyttä?
Voisiko yritys ottaa kummilapsen?
Voisivatko vanhemmat ihmiset toimia syrjäytyville nuorille mentoreina?
Voisimmeko nauraa ahneuden vallalle, kuten turkulaiset nauroivat toriparkille?
Voisimmeko saada hyvyyden voimat liikkeelle pienillä teoilla?
Voisimmeko yhdessä osoittaa, että hyvä antaa vähästäkin?

Aika moni suomalainen auttaa jo jollain tavalla, mutta voisimmeko tehdä vielä jotain lisää? Minä ryhdyin maaliskuussa Unicefin kuukausilahjoittajaksi ja viime viikolla yritykseni lupautui sponsoroimaan Roska päivässä -liikettä.

Entäs sinä?

Mainokset